DEPRESSIO
Kirjoittanut Jorma MyllärniemiJohdanto
Depressio psyykkisen pahoinvoinnin ja suoranaisen kärsimyksen lähteenä on herättänyt viime aikoina lisääntyvästi sekä yleistä että ammatillista huomiota. Siitä on tullut merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Mm. KELA:n selvitysten mukaan mielenterveyden häiriöt olivat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin vv. 1996–2000. Erityisesti depression osuus on korostunut työkyvyttömyyden aiheuttajana, koska siitä on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle johtava mielenterveyden häiriö. Myös masennuslääkkeiden kulutus on lähes viisinkertaistunut 1990-luvulla ja v. 2001 KELA maksoi niistä korvauksina yli 70 miljoonaa euroa (KELA 2002, s. 22–24).
Synnytyksen jälkeinen masennus
Kirjoittanut Jorma MyllärniemiSynnytyksen jälkeinen masennus
Duodecim
2000;116(14):1491-7
Tove Hertzberg
Teema: Raskaus ja psyyke
Epidemiologia
Diagnostiset vaikeudet ja erityispiirteet
Vaikutukset vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen
Etiologia
Hoito
Lopuksi
Kirjallisuutta
UUSI KANSANTAUTI
Kirjoittanut Jorma MyllärniemiMielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä - ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta , Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005: 1:
Depression havaitseminen ja asianmukainen hoito on ollut erittäin suuren huomion kohteena sekä kansainvälisesti että myös meillä Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Depression hoito on ollut muun muassa kansallisen konsensuskokouksen aiheena, maassamme on organisoitu laaja ”Mieli maasta” –projekti ja vuonna 2004 on valmistunut Käypä Hoito –periaatteet depression hoidon edistämiseksi. Vastaavia hankkeita on ollut useissa länsimaissa ja niiden suositukset ovat olleet terveydenhuollon käytössä. Samaan aikaan tutkimus on tuonut kaiken aikaa uutta tietoa depression hoidon vaikuttavuudesta ja uusia hoitomuotoja on kehitetty. Nykyiset hoitomuodot auttavat merkittävästi noin puolta masennuspotilaista ja tämän lisäksi osa saa vielä oireenmukaista lievitystä. On kuitenkin muistettava, että ehkä jopa viidesosa masennuspotilaista ei reagoi suotuisasti hoidolle ja masennus alkaa kroonistua. Tämän lisäksi masennusjaksoilla on taipumus toistua. Joka toinen masennus uusiutuu kahden vuoden seurannassa. Keskimääräistä huonompi ennuste liittyy vaikea-asteiseen masennukseen, pitkittyvään masennusjaksoon sekä muuhun samanaikaissairastavuuteen (komorbiditeettiin), joka sisältää muiden mielenterveyshäiriöiden lisäksi päihdehäiriöt ja ruumiilliset sairaudet.





